Suomen kansan satuja ja tarinoita · Anonymous

Chapter 73: Karhu Ja Repo

Mies tuli kerran kaupungista kalakuorman päällä istuen. Matkalla löysi hän revon, joka tien varrella makasi. Luullen tätä kuolleeksi otti hän sen kalakuormallensa. Mutta tämä ei ollutkaan kuollut, tekihe vain kuolleeksi. Kohta kyllä puri hän kalasäkin rikki, kaivoi kalat sieltä pois ja hajoitteli ne maahan, josta viimein itsekin laskihe salaa kuormalta alas, kuljetti kalat metsään ja alkoi pensaan juurella syödä niitä. Sattuipa karhukin tulemaan sinne ja kysyi revolta: "Kusta, kuomaseni, ne kalat sait?" Repo vastasi: "Pistin häntäni jokeen, niin saaliin sain." Karhu kysyi: "Ka, voisinkohan minäkin samaten saada?" -- "Saat kyllä", sanoi repo, "kun hyvin selkeä ja kylmä ilma on, ja paljon tähtiä näkyy taivaalla, niin pistä häntäsi jokeen, niin kyllä tarttuvat kaikki sen nenään." He odottivat siis, kunne oikein selvä ja kylmä ilma tuli, niin läksivät kaloja pyytämään, tekivät avannon jäähän, ja karhu pisti häntänsä jokeen. Repo käveli ympärillä ja lauloi: "Pitkä taivas, kylmä taivas, tuota karhun häntään hyvä saalis!" Oli karhun häntä jonkin aikaa joessa ollut, niin käski repo hänen koetella, jos kalat olivat hännän päässä kiinni. Karhu rupesi tiedustamaan sitä, mutta jää oli vasta ohut ja kirisi häntää nostaessa vielä. "Anna häntäsi vielä olla siellä", sanoi silloin repo, "kunne niitä oikein paljon tulee." Karhu jätti siis häntänsä vielä ajaksi avantoon, josta jälleen koetteli, jos kaloja hännän päähän oli tarttunut, mutta häntä olikin niin kovasti kiinni kylmettynyt, ettei jää enää kirissyt. Karhu koetti vetäistä häntäänsä kerran, vaan ei voinut sitä irti saada. Vetäisi siitä jo toisen kerran, vaan ei häntä liikahtanut. Repo sanoi silloin: "Vuota, minä lähden kylästä apua saamaan." Karhu odotti sen aikaa nyt, kun repo oli apua tuomassa. Mutta repo siitä lähdettyään juoksi kylän läpi niin että koirat näkivät hänet ja läksivät kaikki juoksemaan jäljestä. Paetessaan heitä juoksi repo karhun ohitse ja sitä tietä metsään sitten. Koirat silloin karhun kaulaan kaikki repiäkseen häntä. Hädissään kiskaisi karhu silloin häntänsä jäästä irti ja juoksi hännästään verisenä revon jäljestä metsään.