I OSA
SEPPO ILMARISEN KOSINTA
Aunukselta saatu.
Selityksiä: 1, Hiihtoin = Hittoin, Hiiden? 2, kyly = sauna. 3, kaatiot = housut. 4, ku = kuka. 5, mi = mikä. 6, uksessa = ovessa. 7, äsken = sitte vasta. 8, lainasi = nielasi. 9, laati = laittoi, teki. 10, loukon = kolon, rei'än. 11, laatiutui = syntyi, ilmestyi, tuli. 12, kajavaksi = kiekiksi, kalalokiksi, tiiraksi. 13, vastasi = otti vastaan.
LIPPO JA TAPIO
Ilomantsista.
Selityksiä: 1, olkahasen = suksen pohjassa olevaan juovaan. 2, pälkähäsen = jal'an siaan. 3, vekaran = oksan haarukan. 4, satutti = asetti. 5, kajostui = kirkastui, selvesi.
METSÄN POIKA
Yhdenlaatuisia vieraskansasia tarinoita on tietääksemme:
Saksalaisilla: 1. Katso: Deutsche Märchen und Sagen. Gesammelt und mit Anmerkungen herausgegeben von Johann Wilhelm Wolff. Leipzig 1845 N:o 11, sivut 93-105, "Der kühne Sergeant." -- 2. Katso: Kinder- und Hausmärchen. Gesammelt durch die Brüder Grimm. Göttingen 1850. 2 Band. sivut 33-38. N:o 91: "Dat Erdmänneken."
Puolalaisilla: Katso: Polnische Volkssagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von Friedrich H. Levestam. Berlin 1839, Dritter Buch, N:o 6, sivut 119-123, "Die drei Brüder."
MIKKO METSOLAINEN
Ilomantsista.
Selityksiä: 1, sota-väkeä = sotamiestä. 2, sättänä = täkynä, syöttinä. 3, remeliksi = hihnoiksi, nauhoiksi. 4, mittyinen = millinen, minkäläinen.
MIKKO MIEHELÄINEN
Aunukselta.
Aunukselta: 1, pakosi = sälöeli, läksi. 2, ääreen = poikkeen, pois. 3, metsän eläjät = metsän väki. 4, riehkimään = ruhtomaan, pieksämään. 6, pilkkoo = särkee, ruhtoo. 6, nuo ai'at, nämä päivät = hyvän aikaa. 7, mittyinen = mimmoinen, millinen. 8, salkku = laukku, kesseli. 9, talusi = johdatti. 10, tanhuen = kujan. 11, mahoja = maho-lehmiä. 12, kirjuu = huutaa. 13, eloksistansa = tavaroistansa. 14, melun = metelin. 15, kukali minä, sikäli tekin = jossa minä, siellä tekin.
HIIDEN LAIVA
Kiihtelysvaaralta Karjalasta.
TUHKAMO
Sodankylästä Pohjanmaalta.
Ruotsalaisilla: Katso Svenska Folk-Sagor och Äfventyr. Efter muntlig öfverlemning samlade och utgifna af Gunnar Olof Hyltén-Cavallius och George Stephens, 1:sta Del. Stockholm 1844, N:o 8, ss. 139-150. -- "Det sköna Slottet östan om Solen och nordan om Jorden."
Tanskalaisilla: Katso Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, En Laesebog for Folket og for den barnlige Verden ved C. Molbech. Kjöbenhavn 1895, N:o 49, sivut 264-270, "Den nedtraadte Ager." Et jydsk Eventyr. Muntlig fortalt.
Saksalaisilla: Katso Deutsche Märchen und Sagen. Gesammelt und herausgegeben von Johann Wilhelm Wolff. Leipzig 1845, sivut 1-6, N:o 1, "Das goldene Schloss." -- 2. Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, Th. II, N:o 93, ss. 47-54, "Die Rabe." -- 3. Katso mainittua kirjaa, N:o 92, ss. 39-46, "Der König vom goldenen Berg." -- 4. Katso samaa kirjaa, Th. II, N:o 193, ss. 501-513, "Der Tromler."
Slavonialaisilla: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker. Berlin 1845, Zweiter Band, ss. 41-53. "Die Hexe Corva und ihre Knechte."
Mongolialaisilla: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker. Berlin 1845, Dritter Band, ss. 19-23. "Die Krokodillfrösche."
Arapialaisilla: 1. Katso Weil, Tausend und eine Nacht. Zum erstenmale aus dem Arabischen Urtext. Stuttgart 1838, Bd. I, ss. 783-880. "Geschichte des Prinzen Kamaralsamen und der Prinzessin Bedur." -- 2. Katso saman kirjan sivuja 572-582. "Geschichte des trägen Abu Muhammed."
Intialaisilla: -- Tähän vivahtava tarina löytyy T:ri H. Brockhaus'in Saksan kieleen kääntämässä satu-kokoelmassa: Die Märchensamlung des Somadewa Bhatta aus Kaschmir. Leipzig 1843, Th. II. sivut 7-34. "Geschichte des Vidushaka." Katso samaa kirjaa Th. II, sivua 118 ja sen-jälellisiä "Geschichte des Saktiwega, Königs der Bidyadharas."
Oudompia sanoja: 1, puustit = temput, esteet. 2, tästä vuomasta = tältä lahdelta. 3, kuovat = syylingät. 4, sonnia = härkää. 5, noutamaan = hakemaan. 6, kasoit = kasvoit.
KOLMET VELJEKSET
Yhtäpitäväisiä, tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme:
Unkarilaisilla: Katso Ungarische Sagen und Märchen. Aus der Erdélyischen samlung übersetzt von G. Stier. Berlin 1850, N:o 14, ss. 91-95, "Aschenbrödel" ("Hamupipöke").
Puolalaisilla: Katso Polnische Volkssagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von Friedrich Heinrich Levestam. Berlin 1839 N:o 5, ss. 115-119 ja sivua 156 "Der Glasberg."
Saksalaisilla: 1. Katso Deutsches Märchenbuch. Herausgegeben von Ludvig Bechstein. Leipzig 1855, ss. 65-67, "Hirsedieb." -- 2. Katso Sagen, Märchen und Gebräuche aus Sachsen und Thüringen. Gesammelt von Emil Sommer. 1:s Heft, Halle 1846, ss. 96, 177, "Der dumme Wirrschopf."
Ruotsalaisilla: Katso Svenska Folk-Sagor och Äfventyr. Samlade och utgifna af Gunnar Olof Hyltén-Cavallius och George Stephens I D. 2 häftet, Stockholm 1849, N:o 20, sivusta 394-401 ja sivuja 403-404, "Prinsessan uppå Glasberget."
Turjalaisilla: Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, Deel II, ss. 80-91. "Jomfruen paa Glasbjerget."
TUHKIMO
Suistamolta Karjalasta.
Selityksiä: 1, nurmelle = niitylle. 2, satohun (venäjän sanasta садь) = puu-tarhaan. 3, viestiä (ven. высть) = sanaa, tietoa.
TYTÄR KOLMANNESSA LINNAN KERROKSESSA
Kiihtelysvaaralta Karjalasta.
Selityksiä: 1, raatanut = tehnyt. 2, raatonsa = työnsä. 3, vesi-hevoinen = huonoin hevoinen talossa, jolla vedellä käytiin. 4, töykkeni = jäykistyi, vaipui.
TUHKIMUS-TÄHKIMYS KIUKAAN PERÄSSÄ
Yhden-laatuisia, tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme seuraavilla kansoilla:
Unkarilaisilla: Vertaele Ungarische Sagen und Märchen. Aus der Erdélyischen Samlung übersetzt von G. Stier. Berlin, 1850, N:o 5 ss. 41-45, "Die drei Königstöhter."
Puolalaisilla: Vertaele Polnische Volksaagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von F.H. Lewestam. Berlin, 1839. Drittes Buch, N:o 7, sivut 123-127, "Die Eiche und der Schaafpelz."
Ruotsalaisilla: Vertaele Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, samlade och utgifna af G.O. Hyltén-Cavallius och G. Stephens, I D. 2 h. Stockholm 1849, -- N:o 21, sivusta 405-420, ja sivuja 420-428, "Den lilla Guld-Skon."
Ranskalaisilla: Katso Märchensaal aller Völker für Jung und Alt von Dr. H. Kletke. Berlin 1845, Erster B. siv. 149-163, "Finette Aschenbrödel."
Saksalaisilla: 1. Katso Deutsche Volks-Märchen. Bearbeitet von Franz Hoffmann. Dresden 1846, siv. 73-85, "Aschenbrödel." -- 2. Katso Kinder- und Hausmärchen gesammelt durch die Brüder Grimm. Göttingen, 1850, Erster Band, N:o 21, siv. 136-145, "Aschenputtel."
IHMEELLINEN KOIVU
Venäjän Karjalasta.
Selityksiä: 1, huotrahani = tuppeeni. 2, kes'itse = keskite. 3, katraasta = karjasta, laumasta. 4, sialtane = asettane paikallensa. 5, kamanan = oven pielen. 6, ollee = lienee. 7, kaikenjytyistä = kaikenlaista. 8, lomotti = hajotti. 9, ativoina = anoppina. 10, huommenuksella = huommenna. 11, kedut = nah'at.
Jälkimaine: Leski-akasta on useimmissa Karjalan-puoleisissa tarinoissa paljon puhetta. Luultavasti tarkoitetaan sillä nimellä jota-kuta tietäjä-akkaa, jolta nuori väki kävi neuvoja kysymässä. -- Jos hyvinkin sillä nimellä välistä kuitenkin sanottanee leski kuningatartakin, emme voi tarkkaan päättää; se vaan, että aina kuvaellaan Leski-akkaa viisaana tiedonantajana, milloin vaan puheeksi tulee.
KUMMALLINEN TAMMI
Venäjän Karjalasta.
KOLMET SISARUKSET
Hämeestä.
MERESTÄ-NOUSIJA-NEITO
Venäjän Karjalasta.
Yhden-tapaisia, tähän verrattavia tarinoita on muillakin kansoilla, niinkun Unkarilaisilla: Katso Magyarische Sagen und Märchen von Johann Grafen Mailath. Stuttgart und Tübingen 1837, ss. 209-213, "Die Gaben."
Böhmialaisilla: Katso Gerle, Volksmärchen der Böhmen. Prag 1819, Th. II, N:o 5, "Die goldene Ente."
Turjalaisilla: Katso Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folke-eventyr. Christiania 1852, N:o 57, ss. 347-354, "Buskebruden."
Ruotsalaisilla: Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, I del., ss. 107-138, N:o 7, "Prinsessan som gick upp ur hafvet."
Saksalaisilla: 1. Katso Deutsche Märchen und Sagen. Gesammelt und herausgegeben von Johann Wilhelm Wolff. Leipzig 1845, sivut 83-87, N:o 19, "Die beiden Bräute." 2. -- Katso Kinder- und Hausmärchen von den Brüdern Grimm, Göttingen 1850, II Band, ss. 275-280, N:o 135, "Die weisse und die schwarze Braut." -- 3. Katso samaa kirjaa I Band ss. 64-72, N:o 11, "Brüderchen und Schwesterchen;" ja I Band, ss. 79-86, N:o 13 "Die drei männlein im Walde."
Ranskalaisilla: Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845, I Band, sivut 167-179, "Rosette."
Selityksiä: 1. kuosalin = rukin. 2. jaksa = riisu. 3. paikan = huivin. 4. uksi = ovi. 5. pieluksiin = pään alaisiin. 6. kaatiot = housut, puksut. 7. kaarneeksi = korpiksi. 8. kuita = joita.
Jälkimaine: Yhtä-pitäväinen, vaikka vaellinaisempi toisinto on tunnettu pohjois-Hämeessä, se vaan että Syöjätärtä siinä sanotaan Pahaseksi eli Pahasen vaimoksi.
NAISEN YHDEKSÄN POIKAA
Yhtäläinen, tähän verrattava tarina on tietääksemme Italialaisillakin. Katso Märchensaal aller Völker von D:r H. Kletke. Erster Band, Berlin 1845, N:o 27, ss. 139-148, "Die drei Königskinder."
VELJIENSÄ ETSIJÄT JA JOUTSENINA LENTÄJÄT
Venäjän Karjalasta.
Selityksiä: 1, äpärettä = poikaa. 2, ollee = lienee. 3, paikka = huivi. 4, säälitsä = nenä-liina. 5, huonukset = huoneet. 6, kaimaavat = seuraavat. 7, kävelee-ryötää = kävellä ryötää. 8, sepäämään = halaamaan, likistämään. 9, kiekki = lokki, tiira. 10, kolven = männyn, petäjän. 11, puisen = korvon. 12, kate = kansi. 13, riehtilä = paistin-pannu. 14, kedut = nah'at, kuoret.
SAARESSA ELÄJÄT
Jaakkimalta.
TYNNYRISSÄ KASVANUT POIKA
Jaakkimalta.
KÄSITÖN NEITI
Kuta kuinkin yhtäpitäväinen tarina on Saksalaisilla. 1, Katso Grimm, Kinder- und Hausmärchen, erster Band, Göttingen 1850, N:o 31, sivut 187-194, "Das Mädchen ohne Hände." 2, Samanen tarina Tanskan kielellä kerrottuna C. Molbech'in satu-kokoelmassa: Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, en Laesebog for Folket og for den barnlige Verden, Kjøbenhavn 1843, N:o 48, sivut 258-264, "Pigen uden Haender."
NEITONEN KUNINKAAN SADUSSA
Vuokkiniemeltä.
Selityksiä: 1, emännöidä = emännän tointa tehdä. 2, muroittelee = särkee. 3, ropehen = vasun, kopsan. 4, satu (venäl. садь) = puutarha. 5, siimekseen = varjoon. 6, ketuja = kuoria. 7, kyntymäisillänsä = poikkinaisilla käsillänsä. 8, mitöin = mitä vajaalla minkä puutteessa. 9, kynkillänsä = käsi-tyngillänsä. 10, vaalit = kaadat toisesta toiseen. 11, asussa = pu'ussa. 12, reunaan = viereen. 13, upeiden = oriiden, hevoisten.
NEITONEN HERNEMAASSA
Lieksalta Karjalasta.
Selityksiä: 1, raataa = tekee. 2, puhkoi = puhkasi. 3, pakoten = kerjäten. 4, aikautui = sattui tulemaan, joutui. 5, ollee = lienee. 6, pakkoaa = kerjää.
VELJIENSÄ-ETSIJÄ-TYTTÖ
Ilomantsista.
Joksensakin yhtäpitäväinen tarina on Saksalaisilla. 1. Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, erster Band, Göttingen 1850, N:o 9, sivut 54-60, "Die zwölf Brüder." -- 2. Samainen tarina Tanskan kielellä kerrottuna C. Molbech'in satu-kokoelmassa: Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, en Laesebog for Folket og for den barnlige Verden, Kjøbenhavn 1843, N:o 60, sivut 346-351, "De tolv Brödre."
Selityksiä: 1, täytyi = yltyi. 2, maanittelee = viettelee, pettelee. 3, vihasniekka = vihamies. 4, himoitti minua = teki mieleni. 5, kaimasi = seurasi. 6, haljakka = vaippa.
PAKENIJAT
Yhtäläisiä tämänsuhteisia tarinoita on muillakin kansoilla, josko ulkonä'yltä hiukan tässä kerrotusta eroavatkin. Niin on tietääksemme yhdentapaisia kertomuksia:
Virolaisilla. Katso Verhandlungen der gelehrten Estnischen Gesellschaft zu Dorpat, zweiter Band, drittes Heft, sivuja 76-93 "Der dankbare Furstensohn," mitgetheilt von D:r Fr. Kreuz.
Unkarilaisilla. 1. Katso Stier, Ungarische Märchen und Sagen, Berlin 1850, N:o 4, sivuja 28-34, "Das kleine Zauberpferd." 2. Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, zweiter Band, sivuja 31-36, "Die gläserne Hacke."
Puolalaisilla. Katso Polnische Volkssagen und Märchen. Aus dem Polnischen des K.W. Woycicki von Fr. Lewestam, Berlin 1839, sivuja 135-137, "Die Flucht."
Venäläisillä. Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845, Bd. II, sivuja 71-79, "Kojata."
Ranskalaisilla. Katso Kletke, Märchensaal aller Völker, Berlin 1845 Bd. I, sivuja 301-317, "Der Orangenbaum und die Biene."
Irlantilaisilla. Katso Carleton, Traits and stories of the Irish peasantry. Dublin 1836; I, 53, "The three tasks."
Saksalaisilla. 1. Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, Th. I, N:o 51, sivuja 296-299, "Fundevogel." 2. Samaa kirjaa, Th. I, N:o 56, sivuja 330-334, "Der Liebste Roland." 3. Katso samaa kirjaa, Th. II, N:o 113, sivuja 158-168, "De beiden Küniges-kinner."
Turjalaisilla. 1. Katso Norske Folkeeventyr samlede og fortalte af P. Chr. Asbjörnsen og Jörgen Moe. Anden förögede Udgave. Christiania 1852, N:o 14, ss. 66-76, "Enkesönnen." 2. Katso saman kirjan N:o 46, sivuja 278-296, "Mestermö."
Ruotsalaisilla. 1. Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, I del, Stockholm 1844, N:o 14, sivuja 213-251, "Hafs-Frun." 2. Katso Samlade smärre Berättelser och Utkast af S.F. Ridderstad, III del. Linköping 1849, sivuja 184-189, "Agnete lille Dei." 3. Katso samaa kirjaa siv. 195-199, "Drängen och Prinsessan."
Tanskalaisilla. Katso Vinter, Danske Folkeeventyr. Förste Samling. Kjøbenhavn 1823, ss. 31-35, "Prindsen och Havmanden."
VETEHISELLE LUVATUT LAPSET
Paanajärveltä.
Selityksiä: 1, ollee = lienee. 2, vasan = vasikan. 3, ollette = lienette. 4, pielus = pään-alus. 5, mönni = kontio, karhu. 6, vuotahan = odotahan. 7, huonukset = pienoset huoneet. 8, läsimään = sairastamaan, posimaan. 9, kaarne = korppi. 10, kaatioista = housuista, puksuista. 11, pieluksiin = pään-alaisiin. 12, puuskilla = tykillä.
HÄRÄN KORVISTA SYNTYNEET KOIRAT
Vuokkiniemeltä.
Selityksiä: 1, huonukset = huoneet. 2, karsinaan = sillan alle kuoppaan. 3, luotiihe = ruvettiin, al'ettiin. 4, lounaakseni = murkinakseni, päivällisekseni. 5, ruttoon = väleen, pi'an, sukkelaan.
ORIKSI MUUTETTU POIKA
Savosta.
AVAIMETON VAKKA
Karjalasta.
VUORESTA PELASTUS
Yhdenlaatuinen tarina on Turjalaisilla: Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Cristiania 1852, N:o 3, siv. 8-20, "Fugl Dam."
IHMEELLINEN SAUVA
Liperistä.
IHMEELLINEN PILLI
Satakunnasta.
HIIDEN LAHJAT
Yhtäläisiä, tämänsuhteisia tarinoita on muillakin kansoilla, kuten on tiettävästi:
Turjalaisilla: -- Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden förögede Udgave, Christiania 1852, N:o 37, sivuja 222-234, "Grimsborken."
Ruotsalaisilla: -- Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr I:sta delen 1:sta häftet, Stockholm 1844, N:o 3, C, "Guldhästen, Månlyktan och Jungfrun i Trollburen," sivut 37-44 ja 458-459.
Saksalaisilla: -- Katso Grimm, Kinder und Hausmärchen, Göttingen 1850, zweiter Band, N:o 107, sivuja 119-133, "Die beiden Wanderer."
Ranskalaisilla: 1. Katso Contes des Fées, par M:me D'Aulnoy, Paris 1697, sivuja 78-98, "La Belle aux Cheveux d'or." 2. Samainen tarina on Saksan kielellä kerrottuna kirjassa: Märchensaal aller Völker für Jung und Alt von D:r H. Kletke. Berlin 1845, erster Band, sivuilla 344-354, "Schönchen Goldhaar."
PAHOLAISEN ANTAMAT SOITTONEUVOT
Liperistä.
KULTAORI, KULTAVASTA, NUOTTA JA PILLI
Kiihtelysvaaralta.
II OSA
TOVERUKSET
Tähän vivahtavia tarinoita tavataan useammalla vieraallakin kansalla. Kuitenkin on tässä kerrottu Suomalainen tarina, jommoisena se "Leppäpölkky"-nimisessä kertomuksessa näytäkse, ehyempi ja täydellisempi kutakin alempana viitatuissa satukokoelmissa luettavaa kertomusta, jotka paremmin soveltuvat meidän tarinamme muihin toisinnoihin, erittäinkin viimeisihin. Semmoisia tähän verrattavia kertomuksia on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Rutjalaisilla: Katso Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden förögede Udgave, Christiania 1852, N:o 24, sivuja 122-139, "Lillekort."
Tanskalaisilla: Katso: K. Müllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogenthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1845, sivua 453 ja sen jälellisiä, kertomusta "Rinroth," jossa niinkun Suomalaisessakin tarinassa puhutaan silmästä, joka oli useammalle yhteinen.
Ruotsalaisilla: Katso Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folksagor och Äfventyr, I delen, Stockholm 1844, N:o 5, sivuja 57-95, kertomusta "De begge Fosterbröderne;" ja N:o 4, sivuja 45-57, kertomusta "Haltftrollet eller de Tre Svärden."
Saksalaisilla: 1. Katso: Ludwig Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 132-135, "Der Hasenhüter," nach mündlicher Ueberlieferung aus Franken. 2. Katso: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm, sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, N:o 71, sivuja 433-439, "Sechse kommen durch die ganze Welt." -- 3. Katso: samaa kirjaa 2 Band, N:o 134, sivuja 266-274, "Die sechs Diener." -- 4. Katso: Molbech, Udvalgte Eventyr og Fortaellinger, sivuja 310-317, kertomusta "De sex Tienere."
Italialaisilla: 1. Katso: Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, von D:r H. Kletke, jossa löytyy Italialaisesta Il Pentamerone-nimisestä kirjasta Saksan kieleen käännetty tarina, nimeltä "Der Dummling." -- 2. Katso: samaa kirjaa, sivuja 18-22, kertomusta "Der Floh."
Ranskalaisilla: Katso, Contes des fées par Mdme d'Aulnoy, kertomusta "Belle-Belle ou le chevalier fortuné."
Arapialaisilla: 1. Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker, dritter Band, Berlin 1845, sivuja 58-82, kertomusta "Heldenthaten und Tod des Hauptmanns Bergspalter und seiner tapfern Genossen," aus der von Chavis und Gazott gegebenen Fortsetzung der Tausend und Eine Nacht übersetzt. -- 2. Katso: Tausend und Eine Nacht, von Habicht, Breslau 1827, "Geschichte des Prinzen Achmed und der Fée Pari-Banu."
Persialaisilla: Katso: "Das Heldenbuch von Iran," aus dem Schach Nameh des Firdussi von Görres, Berlin 1820, sivuja 246-260, "Die Sage von Lohrasp."
LEPPÄPÖLKKY ELI SININEN RISTI
Vuokkiniemeltä.
Selityksiä: 1, saarnan = tarinan; saarnan sanoa = tarinassa sanoa. 2, piirut = pidot. 3, tuon pitkää, taan lyhyttä = hyvän matkaa, monta aikaa. 4, vahostua = val'eta. 5, aivon = aikaseen. 6, verestyisi = tapahtuisi. 7, kisalsi = kiskaisi, sivalsi. 8, lekahti = äkkiä liikahti, kuohahti. 9, raatoa ei koko = koko raatoa ei. 10, jykeitä = raskaita. 11, näkeeksi = näytiksi. 12, pälkähästä = ahdingosta, hädästä. 13, pöksä-raitat = huoneen pöksät, huonot hökkelit. 14, pa'istahan = haastellahan. 15, portimoksi = kärpäksi. 16, siat = tilat, vuoteet. 17, mu'assa = keralla, kansa. 18, tanhuaan = talliin. 19, romeutui = hätäytyi. 20, milma = minua. 21, kuita = joita. 22, veroksi = atriaksi. 23, kylyä = saunaa. 24, äiän = paljon. 25, salkkunsa = laukkunsa, konttinsa. 26, vajojen = suojien, aittojen. 27, hipiä = iho. 28, elosta = tavaraa, hyvyyttä. 29, taatto = isä. 30, emo = äiti. 31, sepäeli = syleili. 32, kalmistolla = kirkon pihalla, hautuusmaalla. 33, vahanen = vaahtinen.
MAAN, MEREN KULKIJA LAIVA
Ilomantsista.
Selityksiä: 1, voimaisuutta = voimaa, kykyä. 2, sillensä = semmoiseksi, kesken. 3, veron = atrian. 4, välehen = pian. 5, taivalta = matkaa. 6, tanhuasta = tallista. 7, synnyttelekse = ilmaisekse, tapahtuu. 8, äsken = vasta. 9, äiän = paljon. 10, typi = tuiki, ihan. 11, loittoa = pitkältä, etäältä, kaukaa.
KAIKKIA MATKALLA TARVITAAN
Ilmeeltä.
LAIVANTEKIJÄT
Satakunnasta.
KETTU KOSIOMIEHENÄ
Yhdenlaatuisia kertomuksia, joita käypi tähän Suomalaiseen tarinaan vertaaminen, on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Anden Udgave, Christiania 1852, N:o 28, sivuja 157-163, kertomusta "Herrepeer."
Ruotsalaisilla: Katso: Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folksagor och Äfventyr, I delen, Stockholm 1844, sivuja 179-194, "Slottet som stod på Guldstolpar."
Saksalaisilla: Pienosessa lentokirjassa, nimeltä "Vier schöne Märchen," painettu Leipzigissä, löytyy kutakuinkin yhtäpitäväinen tarina sivuilla 9-20 "Meister Murner oder der gestiefelte Kater;" kuitenkaan emme voi päättää, jos hyvinkin lienee koko tarina muista kielistä kääntämä ja siis alkuaan Saksalaisille vieras, koska ei muissa satukokoelmissa tavata mitään yhdentapaista Saksankielistä tarinaa.
Ranskalaisilla: Katso: Contes des fées par Charles Perrault, sivuja 33-39, kertomusta "Le maitre chat ou le chat bottée."
Italialaisilla: Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker, I Band, Berlin 1845, sivuja 45-48, kertomusta "Gagliuso."
Arapialaisilla: Katso: Tausend und eine Nacht, kertomusta "Abu Muhammed Alkeslan."
MADON LINNA
Venäjän Karjalasta.
Selityksiä: 1, miettien (ven. смытить) = ajatellen, arvellen. 2, pohatat (ven. богачь) = rikkaat. 3, pukeutua = vaatteutua. 4, rahvasta = väkeä, kansaa. 5, piiruja = pitoja. 6, hälvetä = hajota. 7, taipaleelle = matkalle. 8, kaimaamaan = saattamaan. 9, haljakassa = takissa, nutussa. 10, huutehessa = kuurassa. 11, ilman = muuten. 12, tuho = loppu, kuolema, surma. 13, mointa = moista, semmoista. 14, kohlistaa = sortaa, hävittää. 15, neuvon = kunnon. 16, puuttui = sattui. 17, taivaltamaan = matkustamaan. 18, anasti = omisti. 19, huonehukset = huoneet. 20, kupeutui = kävi kallelleen (arvellessa), kallistui. 21, käkeää = aikoo, valmistakse. 22, mitäkä = mihin määrään, mikäli. 23, sikälikään = siihenkään määrään, senkään verta. 24, koiran päät = koiran tapaiset. 25, vasoja = vasikoita. 26, elos = elanto.
KEHNON KOTI
Suomen Karjalasta.
Selityksiä: 1, elos, elokset = hyvyys, varat. 2, sen siitänsä = tuon tuostansa, ollenkaan, ensinkään. 3, lopekse = loppuvat. 4, pakkoamaan = kerjäämään. 5, vetää juntturoipi = vetää väkisellä, vastakynteen. 6, äkkinäinen = outo, vieras, tuntematoin. 7, äiänkös = paljonkos. 8, empimättä = epäilemättä, arvelematta. 9, nurkua = nurista, valittaa. 10, ketut = nahat. 11, hukaksi = sudeksi. 12, ketuille = revoille. 13, aprikoitsemmehan = arvelemmehan, tuumaitsemme. 14, pätevämmät = sopivammat, kelvollisemmat. 15, minuiset = minulle sopivat, soveliaat. 16, laadi = te'e. 17, taivaltaa = matkustaa, kulkee. 18, tuohukset = palavia tuohikääryjä.
EI-NIIN-MITÄ
Suomen Karjalasta.
Vertaele I osan 5:ttä tarinaa "Tuhkamo," jonka alkupuoli käypi joksensa samaan laatuun kuin tämänkin. Lopulla juoksee tarinat eri latuansa kumpikin, kuitenkin ovat toiselleen sukua, niinkuin sisällinen rakennuksensa todistaapi. -- Ilman on tähän vivahtavia kertomuksia muillakin vierailla kansoilla, josko ulko-asunsa olisikin erimuotoinen. Senlaatuisia kertomuksia on tiettävästi:
Saksalaisilla: Katso: Musaeus, Volksmärchen der Deutschen, herausgegeben von I.L. Klee, Leipzig 1842, sivuja 373-429, ja 355-356 kertomusta "Der geraubte Schleier."
Valakkialaisilla: Katso: "Walachische Märchen" von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 119-203, kertomusta "Der verstossene Sohn."
Arapialaisilla: Katso: Weil, Tausend und eine Nacht, Band IV, sivuja 116-160, kertomusta "Geschichte des Prinzen Djanschach."
Irlantilaisilla: Katso: Irische Elfenmärchen, übersetzt von den Brüdern Grimm, Leipzig 1826, sivuja 42 ja senjälkeisiä, kertomusta "Die Flasche." Tässä löytyvät tarinat ovat otetut kirjasta: Fairy Legends and Traditions of the south of Ireland, London 1826.
Mongolialaisilla: Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, III Bd, Berlin 1845, sivuja 8-10 "Der Wundermann."
Selityksiä: 1, päätyi = joutui, sattui. 2, miettii = ajattelee. 3, verhot = vaatteet. 4, mutsoa = vaimoa. 5, pöytäpaikka = pöytäliina. 6, katseeksi = näytteeksi. 7, aprikoineet = arvelleet. 8, salkku = laukku. 9, inehmisen = ihmisen. 10, järeä = ruumiikas, vanttera. 11, himoitti = teki mieleni. 12, mojua = lukua. 13, sillan = portaiden. 14, verestyisi = tapahtuisi. 15, raatavat = tekevät. 16, vesselässä (ven. веселый) iloissansa, päissänsä, humalassa.
ENNUSTUKSET
Ilomantsista saatu.
Verrata käynee tähän muinois-Kreikkalaisten ylen tunnettua kertomusta Thebain mainiosta Oidipus-nimisestä kuninkaasta ja hänen elämänsä vaiheista, jossa tarinan pääjuoni on yksi, kun tässä meidänkin tarinassamme. Muutoin on yhdenlaatuinen tarina Saksalaisilla: Katso: Simrock, Deutsche Volksbücher II: "Gregorius auf dem Stein," Berlin, gedruckt in diesem Jahre.
Selityksiä: 1, evätä = estää, pidättää. 2, utautuipa = sattuipa. 3, astuu päähän = juohtuu mieleen. 4, kukali = kunneka. 5, raataa = tehdä.
TOISINTO
Toisissa tienoin Karjalata puhutaan tarinan loppupuolta eriksensä omana tarinana. Nähtävästi kuuluvat molemmat kertomukset alkuansa kuitenkin yhteen, joista toinen vaan on päätarinasta lohkoma toisinto, myöhemmin sitte eri tarinaksi muuttunut, jonka vuoksi tulkoonkin ehyemmän toverinsa seurassa tässä nyt kerrotuksi.
Selityksiä: 1, räähkiä sanomaan = rikoksia tunnustamaan, ruotsiksi: bigta. 2, äsken = vasta, sitte. 3, pajan pani kaiken remun = laulaa pajatteli ylellisesti, piti rumaa ja ilkeätä ääntä.
HAASTELEVAT KUUSET
Jaakkimalta.
Joksensa yhtäpitäväinen tarina on Saksalaisilla. Vertaele: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm. Erster Band. Sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, N:o 17, sivuja 105-110, kertomusta: "Die weisse Schlange."
Selityksiä: 1, pa'ista = puhua. 4, kuoma (ven. кумь) = kummi. 3, yöniekka = yövieras. 4, repo = kettu. 5, elosta = tavaraa. 6, väljälle = irti, irrallensa. 7, sukkelaan = pi'an. 8, toraa = riitaa.
VELJESTEN NAIMISET
Yhden tapaisia, tähän verrattavia kertomuksia on useammalla vieraallakin kansalla; niin on tiettävästi semmoisia seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Ruotsalaisilla: Katsele: Svenska Folksagor och Äfventyr, efter mundtlig öfverlemning samlade och utgifna af Hyltén-Cavallius, och Stephens, I del. Stockholm 1844, sivuja 251-263: "Den förtrollade grodan", ja sivuja 277-311 I del., 2 häft. Stockhoim 1849, N:o 17: "Den förtrollade fästemön."
Turjalaisilla: Vertaele: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr; Anden Udgave, Christiania 1852, N:o 25, sivuja 139-141: "Dukken i Graesset."
Saksalaisilla: 1. Norddeutsche Sagen, Märchen und Gebräuche, aus dem Munde des Volkes gesammelt und herausgegeben von A. Kuhn und W. Schwartz, Leipzig 1848, sivuja 331-334: "Das weisse Kätszchen." -- 2. Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, Th. I, N:o 63, sivuja 398-401: "Die drei Federn," ja samaa kirjaa Th. II, N:o 106, sivuja 114-119: "Der arme Müllerbursch und das Kätszchen." -- 3. Katso: Auswahl der schönsten Märchen und Sagen, Fabeln und Parabeln, Von E. Keller, 2:te Auflage, sivuja 45-50: "Das Märchen vom Prinzen und den schönen Petersilie."
Ranskalaisilla: Katsele: Contes des fées par Mdme d'Aulnoy, kertomusta: "La chatte blanche."
Puolalaisilla: Vertaele: Polnische Sagen und Märchen des K. Woycicki,
Berlin 1839, sivuloita 101-105, kertomusta: "Die Kröte."
HIIRI MORSIAMENA
Suomen Karjalasta.
Selityksiä: 1, laatii pakinan = alkaa haastella. 2, silma = sinut, sinua. 3, milma = minut, minua. 4, sillan = portaiden, rappuisten. 5, mointa = mokomaa, semmoista. 6, viesti = sana, käsky. 7, pakeelle = puheelle. 8, jykeät = raskaat, paksut. 9, katseeksi = katsottavaksi, näkeeksi. 10, näkeeksi = nähtäväksi, katseeksi. 11, impi = neiti, tyttö. 12, erää = kertaa. 13, sepäeli = syleili. 14, asussa = pu'ussa. 15, rikkoi = muutti, manasi. 16, piiruja = pitoja. 17, hälveni = hajosi.
NIMIKKOPUUT
Hämeestä.
SAMMAKKO MORSIAMENA
Venäjän Karjalasta.
ANTTI PUUHAARA
Hämeestä ja Satakunnasta.
Yhdenlaatuisia, tähän verrattavia kertomuksia on tietääksemme seuraavilla kansoilla:
Unkarilaisilla: Katso: Magyarische Sagen, Märchen und Erzählungen von Johann Grafen Mailath, I Bd, Stuttgart und Tübingen 1837, sivuja 172-183, kertomusta: "Die Brüder," joka alusta käypi samaan laatuun kuin Suomalainen tarina: "Riuta ja Rauta," vaan sitte soveltuu tähän.
Mongolialaisilla: Useampia meidän tarinaamme vivahtavia paikkoja tavataan kirjassa: "Die Thaten des Bogda Gesser Châns," eine ostasiatische Heldensage aus dem mongolischen übersetzt von I.I. Schmidt, Petersburg und Leipzig, 1839.
Ruotsalaisilla: Katso: Folklifvet i Skytts härad i Skåne vid början af detta århundrade, Barndomsminnen, utgifna af Nicolovius, Lund 1847, kertomusta: "Rike Pehr Krämare," sivua 42 ja senjälkeisiä.
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, N:o 5, sivuloita 22-35, kertomusta: "Rige Peer Kræmer."
Saksalaisilla: Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Sechste Ausgabe, Göttingen 1850, erster Band, N:o 29, sivuloita 175-183, kertomusta: "Der Teufel mit den drei goldenen Haaren."
Ranskalaisilla: Katso: Grässe, Gesta Romanorum, 1842, I, 44 sivua ja senjälkeisiä.
Suomessa on tätä tarinaa kirjoiteltu useammasta maakunnasta. Muutamassa toisinnossa Karjalan puolelta kulkee Antti tietoja saamaan Lapista.
KUOLEMA KUMMINA
Yhdentapaisia meidän tarinaamme verrattavia kertomuksia on seuraavilla kansoilla:
Saksalaisilla: 1. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, sechste vermehrte und verbesserte Auflage, Göttingen 1850, sivuloita 253-256, N:o 44, kertomusta: "Der Gevatter Tod;" ja samaa kirjaa N:o 81, sivuloita 481-484, kertomusta: "Der Spielhanst." 2. Katso: Grimm, Deutsche Mythologie II, 951.
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, N:o 21, sivuja 114-121, kertomusta: "Smeden, som de ikke turde slippe ind i Helvete," tarinan loppupuolta.
Tanskalaisilla: Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 70, sivuja 426-429: "Döden og hans Gudsön."
TAIVAASEEN MENIJÄ
Kivijärveltä Hämeestä.
TAIVAANVUOHEN SYNTY
Karjalasta.
LEHMÄN VUOHENA MYÖJÄ
Hämeestä ja Karjalasta.
Tähän verrattavia joksensa yhtäpitäväisiä kertomuksia on tietääksemme seuraavilla ulkomaan kansoilla, nimittäin:
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Jörgen Moe, Norske Folkeeventyr, anden forögede Udgave, Christiania 1852, N:o 53, sivuja 332-339, kertomusta: "Store Peer og Vesle Peer."
Tanskalaisilla: 1. Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, sivuja 317-322, kertomusta: "Lön som forskyldt, et jydsk Eventyr." -- 2. Katso: Myllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogenthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1854, sivua 461 ja sen jälkeisiä, kertomusta: "Die reichen Bauern."
Saksalaisilla: 1. Katso: Deutsche Märchen und Sagen, von Joh. W. Wolff, Leipzig 1845, N:o 11, sivuja 52-59: "Die betrogenen Schelme." -- 2. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, N:o 61, sivuja 388-394, kertomusta: "Das Bürle."
Italialaisilla: 1. Katso: Il Pentamerone, II, 10: "Lo compare." -- 2. Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, I Bd, Berlin 1845, sivuja 98-104, kertomusta: "Herr Scarpacifico."
PAHA ON PETTÄJÄN PERINTÖ
Yhdentapaisia, tähän verrattavia kertomuksia on tiettävästi seuraavilla kansoilla, joista monikin asuu loittona Suomesta:
Virolaisilla: Katsele kirjaista: "Viron Satuja", St. Mikkelissä 1849, toinen painos, toista tarinaa sivuilla 5-11, nimeltä: "Totuus ja Valhe."
Unkarilaisilla: 1. Katso: Magyarische Sagen, Märchen und Erzählungen von Johann Grafen Mailath, I Bd, Stuttgart und Tübingen 1837, "Die Brüder" nimisen kertomuksen alku- ja loppupuolta. -- 2. Katso: Gaal, Märchen der Magyaren, sivua 175 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Die Dankbaren Thiere."
Böhmiäläisillä: Katso: U.A. Gerle, Volksmärchen der Böhmen, Prag 1819, I, sivuja 147-180, kertomusta: "St. Walburgis Nachttraum oder die drei Gesellen."
Vendiäläisillä: Katso: Volkslieder und Sagen der Wenden, herausgegeben von Haupt und Schmaler, Grimma 1843, I, 181 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Recht bleibt immer Recht."
Valakkialaisilla: Katso: Walachische Märchen, herausgegeben von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, sivua 106.
Ruotsalaisilla: Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 6, sivuja 17-20, kertomusta: "Godtro og Utro, et Skaansk Folkesagn."
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Christiania 1852, N:o 48, sivuja 300-305, kertomusta: "Tro og Utro."
Tanskalaisilla: Katso: Sagen, Märchen und Lieder der Herzogthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, herausgegeben von Karl Müllenhoff, Kiel 1845, sivua 427 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Vom Bauernsohn, der König ward."
Saksalaisilla: Katso: Kinder- und Hausmärchen, gesammelt durch die Brüder Grimm, sechste vermehrte Auflage, Göttingen 1850, II Bd, N:o 107, sivuja 119-132: "Die beiden Wanderer."
Arapialaisilla: Katso: Habicht und von der Hagen, Tausend und eine Nacht XI, 164, kertomusta: "Geschichte des Abu Nyut und Abu Nyutun."
TOTUUS JA VALHE
Savosta.
RIUTA JA RAUTA
Karjalasta.
JYKEÄ LIPAS
Karjalasta saatu.
Yhdenlaatuisia kertomuksia tavataan muillakin ulkomaan kansoilla. Niin on tietääksemme tähän verrattavia, joksensa yhtäpitäviä tarumia:
Turjalaisilla: Katsele: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, anden Udgave, Christiania 1852, sivuloita 208-214, ja 447-450, kertomusta: "De tre Söstre, som bleve indtagne uti Bjerget."
Ruotsalaisilla: Katso: Samlade smärre Berättelser och Utkast af C.F. Ridderstad, III del., Linköping, 1849, kertomusta "Helena." -- Vertaele: Geijer och Afzelius, Svenska Folkvisor, III del., sivua 94 ja vierimäisiä.
Tanskalaisilla: Katso: Winther, Danske Folkeeventyr, Kjøbenhavn 1823, sivuja 74-81, "Havmanden."
Saksalaisilla: Katso: Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 285-288, "Die drei Bräute," ja sivuja 307-312, "Das goldene Ei." -- Katso: Deutsche Volksmärchen von Fr. Hoffman, Dresden 1846, sivuja 22-32, "Ritter Blaubart;" -- Katso: Wolff, Deutsche Märchen und Sagen, sivuja 73-75, "Die drei Schwestern." -- Katso: Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Bd, sivuja 263-267, "Fitschers Vogel," ja samaa kirjaa 416-417, "Häsischenbraut." -- Katso: Kuhn und Schwartz, Norddeutsche Sagen, sivua 326 ja sen jälkeisiä "Die beiden Schwestern bei dem Zwerge."
Ranskalaisilla: Katso ja vertaele: Contes des fées par Charles Perrault, Paris, vuoden nimittämättä, sivuja 24-32, kertomusta "La Barbe-Bleue." -- Katso: Kletke, Märchensaal aller Völker für Jung und Alt, I Bd., Berlin 1854, sivuja 164-167, kertomusta "Blaubart."
Romanilaisilla: Katso: Schott, Walachische märchen mit einer einleitung über das Volks der Walachen, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 90-94 "Die eingemauerte Mutter."
Sanojen selityksiä: 1, jykeä = raskas. 2, lipas = arkku, kirstu. 3, elosta = hyvyyttä, tavarata. 4, puinen = sammio, amme. 5, ylen äiän = kovin paljon. 6, terveiset tehtyänsä = hyvän päivän sanottuansa. 9, suleikkaa (venäksi: сулейка) = puteli, pienonen vesi- eli viinaleili. 10, hyvällä tuulella = hyvillä mielin, hyvillänsä. 11, pukimiinsa = vaatteihinsa. 12, kuosali = värttinä, rukki. 13, kolmannesti = kolmannen kerran. 14, murkinaksi = puolipäivälliseksi.
SUULAS AKKA
Uhtualta Karjalasta.
Selityksiä: 1, suulas = paljopuheinen, harvahammas. 2, rita = linnun loukku. 3, milma = minua, mua.
TIETÄJÄ JA TAUTI
Uhtualta Karjalasta.
Tähän laatuun käypä tarina on tietääksemme Saksalaisilla; Katso ja vertaele: Ludwig Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, sivuja 278-283, kertomusta: "Die drei dummen Teufel."
Selityksiä: 1, apea = karvas. 2, läsitän = taudilla vaivaan, poteutan. 3, nassakkaan = nahkasäkkiin. 4, äräkkätä = vihaista, äkäistä ja ärisevätä.
UKON TYTÄR JA AKAN TYTÄR
Karjalasta.
Yhdensuhteisia, tähän verrattavia tarinoita on tiettävästi seuraavilla ulkomaan kansoilla:
Turjalaisilla: Katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Christiania 1853, N:o 15, sivuja 77-87. "Manddattern og Kjärringdattern."
Ruotsalaisilla: Katso: Hyltén-Cavallius och Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr I del. 2 häft., Stkhlm 1849, N:o 2, sivuja 428-449, kertomusta "De två Skrinen."
Tanskalaisilla: Katso ja vertaele: Winther, Danske Folkeeventyr, Kjøbenhavn 1823, sivuloita 36-39, kertomusta "Den onde Stedmoder."
Saksalaisilla: Katso: Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Th. N:o 24, sivuja 129-132, kertomusta: "Frau Holle." -- Katso: Deutsches Märchenbuch von L. Bechstein, Leipzig 1846, sivuja 62-66, kertomusta "Die Goldmaria und Pechmaria." -- Katso samaa kirjaa 186-187, "Fipchen-Fäpchen," ja sivuja 228-230, kertomusta "Der Garten im Brunnen." -- Katso: Firmenich, Germaniens Völkerstimmen, Th. II., Berlin 1846, 45 sivua, kertomusta "E'Stickelsche." -- Katso: Kuhn und Schwartz, Norddeutsche Sagen, Märchen und Gebräuche, Leipzig 1848, sivuja 335-336, "Das Mädchen im Paradis." -- Katso myöskin: Elsäsisches Volksbüchlein, Kinder- und Volksliederchen, Spielreime, Sprüche und Märchen, von August Stöber, Strassburg 1842, sivuja 113-116, N:o 245, kertomusta: "Die zwei Stiefschwesterlein", im Mühlhauser Mundahrt.
Ranskalaisilla: Katso ja vertaele: "Contes des Fées" par Charles Perrault, sivuja 98-101, kertomusta "Les fées."
Italialaisilla: Katso: "Il Pentamerone"-nimistä kirjaa, III, 10, jossa on tähän soveltuva kertomus, nimeltänsä: "Le tre Flate."
AVANNOLLA KEHRÄÄJÄT
Karjalasta.
Selityksiä: 1, tuuralla = rautaseipäällä. 2, jysti = hakkasi jäähän. 3, väkäleuka = koukkuleuka. 4, suomi = siivoa. 5, läävä = navetta, siivatto, ometto. 6, pakahuttelee = puistelee paakut pois (jaloista). 7, mitys = mittyinen, millainen, minkäläinen. 8, säylä (säplä) = riehtilän varsi. 9, rahille = penkille.
SISARPUOLET
Yläjärveltä Satakunnasta.
III OSA
KARHUN, SUDEN JA REVON ELEET ILVOLAN TAUSTALLA
Selityksiä: 1, portimo = kärppä. 2, laatii = tekee. 3, hukka = susi. 4, kontio = karhu. 5, raatamahan = perkaamaan, tekemään, valmistamaan. 6, raatanut -- työtä-tehnyt. 7, haastettiin = kutsuttiin.
PIENEMPIÄ ELÄINJUTUN KATKELMIA:
KYYHKYSEN KUJERRUS
Ruokolahdelta.
JÄNIS, SUSI, REPO JA KARHU YHTENÄ MAAHAUDASSA
Toksovalta.
ELÄIMET JA PAHOLAINEN
Karjalasta
JALOPEURAN PAKENEMINEN
Mehiläinen, v. 1839, Lokakuun vihko.
KETTU, SUSI JA JALOPEURA
Hämeestä.
KETTU JA JÄNIS
Satakunnasta
ORAVA, NEULA JA KINNAS
Vuokkiniemeltä.
KARHU TUOMARINA
Sahalahdelta Hämeessä.
SUSI PASSIN KATSOJANA
Sahalahdelta Hämeessä.
VANHA KUKKO
Karjalasta ja Hämeestä.
VIROLAISIA ELÄINJUTTUJA:
REPO JA VARPUNEN (Rebbane ja Varblane)
SUSI JA REPO (Hunt ja Rebbane)
KARHU, SUSI JA REPO (Karro, Hunt ja Rebbane)
KARHU JA REPO (Karro ja Rebbane)
MIES JA REPO
SAMMAKKO JA VARIS (Kon ja Varres)
KOIRAN OIKEUDENKÄYNTI (Koer käib kohhut)
KARHU JA MIES (Karro ja Mees)
MIES JA REPO (Mees ja Rebbane)
KOIRA JA SUSI (Koer ja Hunt)
KOIRA JA REPO (Koer ja Rebbane)
HÄMÄHÄKKI JA MUURIAISET (Ömblik ja Sippelgas)
Selityksiä: 1, kohtuni = vatsani. 2, eks sittu silmi ärra si sees = tätä paikkaa en oikein ymmärrä, jonka tähden se on jäänyt suomentamatta. Salmelainen. 3, Hämähäkki ja muuriaiset = Sama tarina on Vepsän Suomalaisillekin Aunuksessa tunnettu. Katso: Lönnrot, Om det Nord-Tschudiska språket, Helsingfors 1853, s. 12 kertomusta 4 "Kus'jaine i paimen."
VERTAILUJA
Suomalaisten eläin-juttuin kaltaisia kertomuksia tavataan muidenkin kansain satu-kokouksissa. Niin on:
I. Karhun, suden ja revon yhteinen metsän raataminen, viljan leikkuu ja puiminen Servialaisille tuttu. 1. Katso: Vuk Stepanovitsch Karadschitsch, Volksmärchen der Serben ("Narodna srpske privijetke") Berlin 1854, s. 262, "Der Bär, das Schwein und der Fuchs," kertomuksen alkupuolta. -- 2. Katso: Jacob Grimm, Reinhart Fuchs, Berlin 1834, sivua CCXCI, jossa sama tarina on kerrottu.
II. Karhun kalastaminen eli hännällään onkiminen. -- Tämän kaltainen satu on 1. Turjalaisilla, katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, Anden Udgave, Christiania 1852, sivua 91, kertomusta "Hvordan Björnen er stubrumpet." 2. Vindialaisilla, katso: Haupt und Schmaler, Volkslieder der Wenden, Grimma 1843, II, siv. 166: "Des Wolfes unglückliche Fischfang." 3. Servialaisilla, katso: Karadschitsch, Volksmärchen der Serben, sivuja 267-268, kertomusta "Wie sich der Fuchs am Wolfe gerächt hat." -- 4. Saksalaisilla, katso: Märkische Sagen und Märchen, gesammelt und herausgegeben von Adalbert Kuhn, Berlin 1843, siv. 297-299, "Der Wolf angelt," ja siv. 299-304, kertomusta "Der dumme Wolf." -- Katso: Ludv. Bechstein, Deutsches Märchenbuch, Leipzig 1846, kertomusta "Der Hase und Fuchs," siv. 133-135. Katso Jacob Grimm, Reinhart Fuchs, sivua LXXI "Der Fischfang."
III. Repo varastaa miehen re'estä kalat. -- Yhdenlainen kertomus on Servialaisilla, katso: Karadschitsch, sivua 267.
IV. Susi päihtyy ja alkaa laulella. Yhdenlainen tarina on Saksalaisilla, katso: J. Grimm, Reinhart Fuchs, sivua CIII.
V. Sairas tervettä kantaa. Tämä satu, kuinka pahaksi pieksetty susi kantaa tervettä repoa, on 1. Servialaisilla; katso ja vertaile Karadschitsch, Volksmärchen der Serben, siv. 268. -- 2. Saksalaisilla; katso H. Kletke, Märchensaal, Berlin 1845, II Bd. siv. 284. "Der dumme Wolf." -- Katso Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Bd, siv. 446.
VI. Karhu taittaa kylkensä pudotessaan puusta. 1. Tämä satu on Servialaisilla; katso: Karadschitsch, Volksmärchen der Serben, sivuja 263-264. 2. Vendialaisilla, katso: Kletke, Märchensaal, Berlin 1845, II Bd. sivuja 370-373.
VII. Repo käypi ristiäisissä kummina. Sama juttu on 1. Norjalaisilla; katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, Christiania 1852, siv. 91-93, kertomusta: "Raeven snyder Björnen för Julekosten." 2. Saksalaisilla, katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, I Bd. sivuja 6-9 "Katze und Maus in Gesellschaft."
VIII. Repo lapsen piikana. Sama juttu on 1. Norjalaisilla; katso: Asbjörnsen og Moe, Norske Folke-eventyr, s. 113-114 kertomusta "Raeven som Gjaeter." 2. Saksalaisilla; katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, satua "Der Wolf und die sieben jungen Geislein."
IX. Sata-neuvo saatiin, yksi-neuvo säilyttiin. Vertaile: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, I Bd. sivuja 447-448, kertomusta "Der Fuchs und die Katze."
X. Miehen ja käärmeen käräjän käynti. Yhdenlaatuinen satu on Saksalaisilla; katso: Reineke Fuchs aus dem Niederdeutschen, Frankfurt am Main, Druck und Verlag von H.L. Brönner, Gedruckt in diesem Jahr, sivua 171.
XI. Jalopeura ja mies. Vertaile: Kinder- und Hausmärchen, I Bd, N:o 72, sivuja 440-441, "Der Wolf und der Mensch."
XII. Mies kiroaa hevoistansa karhun syötäväksi. Sama tarina on Saksalaisilla. Vertaile Reinhart Fuchs sivua CXXX.
IV OSA
IHMEELLISET SEPÄT
Hämeestä.
Tähän verrattavia tarinoita on tietääksemme seuraavilla vierailla kansoilla, nimittäin:
Turjalaisilla: 1. Katso: Fornmanna Søgur IX, 56 ja 175. 2. Katso Asbjørnsen og Moe, Norske Folkeeventyr. Christiania 1852, esipuhetta, siv. XLVII.
Saksalaisilla: Vertaele: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, 6:te Ausgabe, Göttingen 1850, II Bd, s. 316 ja 147, kertomusta "Das junggeglühte Männlein."
MIEHESTÄ, JOKA MAAT LENTI LINTUNA, VEDET UI KALANA
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, käydä = noutaa, hakea; 2, pajari = rikas aatelisherra; 3, tähellä = tallella.
YÖSIJAN KOSTAMINEN
Hämeestä.
VAPAHTAJA JA PYHÄ PIETARI RIIHESSÄ
Hämeestä.
VASTAHAKOINEN AKKA
Kivennavalta.
Tämä tarina on Germanilaisillekin kansoille tuttu; niin sanotaan esimerkiksi ruotsalaisessa sananlaskussa semmoisesta, joka aina vastustelee toisen sanaa ja puhetta, että hän rientää vasten virtaa, niinkuin entinen akka ("som käringen mot strömmen").
TULEVAISTA ELÄMÄTÄÄN TIEDUSTAJAT
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, konnun = tilan, maan; 2, pohatta = rikas (ven. богатьи), 3, virnake = näöltään oudon epäluulon alainen; 4, vaarna = puunaula; 5, karmiampaa = tuskallisempaa, ahdistavampaa; 6, pillat = pahat työt.
UTELIAS AKKA
Kivennavalta Karjalasta.
Tähän verrattava tarina on Ranskalaisilla. Katso: Contes de madame Leprince de Beaumont, publiés par Hilaire le Gai, Paris 1852, kertomusta 8. Sama tarina on Tanskan kielelle käännettynä C. Molbechin satukokoelmassa: Udvalgte Eventyr og Fortællinger. Kjøbenhavn 1843 siv. 7-9. "Den nysgjerrige Kone."
Saksalaisilla: Katso C.G. Borg'in saksasta Grimm'in mukaan kääntämää tarinaa "Mieletöin nurkuminen," Helsingissä 1849.
POJASTA, JOKA KUNINKAANTYTTÄREN SANOISSA SOLMITSI
Satakunnasta Yläjärveltä.
KOLME TIENHAARAA
Tähän verrattavia tarinoita on seuraavilla vierailla kansoilla:
Ruotsalaisilla: 1:o Verraele "Svenska folksagor och äfventyr," samlade och utgifna af Hyltén-Cavallius och G. Stephens I d., 1 h., Stockholm 1844, N:o 9, sivuja 152-168, kertomusta "Ungdomslandet." Samanlainen tarina on myöskin eriksensä painettuna, nimellä: "Fågel Phönix, en märkvärdig och besynnerlig händelse, föreställd uti en Historia om en konung i England och hans tre söner," Lund 1835. 2:o Vertaele Cavalliuksen ja Stephens'in satukokoelmaa, sivuja 37-44, kertomusta "Guldhästen, Månlyktan och Jungfrun i trollburen."
Tanskalaisilla: Carit Ettar, Eventyr og Folkesagn fra Jylland, Kjøbenhavn 1847, sivuja 1-18, "Hvorledes Bryde blef Konge." Tähän soveltuva tarina tavataan erikoisena kirjanakin, painettuna Kjøbenhavnissa vuonna 1696, seuraavalla nimellä: "En herlig ny Historie om Konning Edwardo af Engeland, som var udi en olægelig Sygdom geraaden, men dog af en viiss Quindes Raad blef cureret, og det formedelst Kongens yngste Søn Prints Arti friemodighed, som havde sin syge fader saa kjær, at han reiste till den rige Dronning af Arabia, hvor han med Liste bekom hendes klenodier, og förde Dronningens dyrebare fugl Phoenix hjem med sig, dog paa det sidste efter megen Gjenvordighed, som Prints Artus havde utstanden, bekom han Dronningen till ægte. Lystig at læse af Hollandsk paa Dansk Rim udsat af P.I.H." Kjøbenhavn 1696.
Hollantilaisilla. Tarkasta vastamainittua Tanskankielisen kirjan nimilehteä. Muutoin saapi tämän sadun alunomaisesta synnystä tarkempia tietoja teoksesta: Nyerup allmindelig Morskabslæsning i Danmark och Norge igjennem Aarhundreder, Kjøbenhavn 1816, siv. 227-230 "Kong Edward og Prints Artus."
Saksalaisilla 1. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, Göttingen 1850, N:o 57 siv. 335-345, Kertomusta "Der goldene Vogel," 2. Katso: Grimm, Kinder- und Hausmärchen, N:o 97, siv. 71-78, kertomusta "Das Wasser des Lebens," joka jokseenki soveltuu meidän suomalaiseen tarinaamme.
Venäläisillä. Katso Russische Volksmärchen in den Urschriften gesammelt und ins Deutsch übersetst von A. Dietrich, mit einem Vorwort von Jac. Grimm, Leipzig 1831, siv. 1-14, kertomusta: "Das Märchen von Ljubin Czarewitsch, der schönen Czarewna, seiner Gemahlin, und dem beflygelten Wolf."
Italialaisilla. Katso: Le tredice piacevolissime Notti (kolmetoista hupaista yötä). Tässä kirjassa, jonka on toimittanut Straparola, löytyy muun muassa 21 tavallista satua, joista muuton IV, 3 on tähän tarinaan soveltuva. Näistä Straparolan kertomuksista löytyy saksankielinen käännös, jonka on toimittanut Friedr. Wilh. Wal. Schmidt, Berlin 1817.
Valakkialaisilla (Romanilaisilla). Katso: Schott, Walachische Märchen, Stuttgart und Tübingen 1845, sivuja 253-262 "Das goldene Meermädchen," sekä siihen kuuluvia muistutuksia.
SILMIVOITEEN HAKIJAT
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, äiä = paljo. 2, kyly = sauna. 3, sepaili = halaili. 4, tanhuaan = talliin. 5, mieron = maailman.
KULTALINNUSTA JA ELÄMÄNVEDESTÄ
Satakunnasta.
Sanan selitys: 1, kähkänä = vankihuone.
MIES KUNINGASTA KATSOMASSA
Jaakkimalta.
Sanan selitys: 1, lentta = silkkinauha.
EI HYVÄ TEKO HUKKAAN JOUDU
Tähän verrattava tarina on Tanskalaisilla. Katso Andersén, Eventyr og Fortælliger, kertomusta: "Reisekameraden."
KAUPPIAS JA KOLMISARVISET NAISET
Karjalasta.
Sanain selityksiä: 1, milma = minut. 2, silma = sinut. 3, mutso = nuorikko.
TUHLARIKUNINGAS
Viitasaarelta.
TAIVASSALOLAINEN ELI MIES, JOLLA OLI HUPAKKO VAIMO
Tämä tarina on maassamme lavealta tunnettu, niin muistellaan ja kerrotaan sitä: Savossa ja Karjalassa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla, vaikk'ei kaikissa tienoin yhtä täydellisenä. Sitä paitse olemme jokseenki yhtäpitäviä eli paikka paikoin tähän vivahtavia tarinoita löytäneet seuraavilla ulkomaiden kansoilla:
Schleswig-Holsteinilaisilla. Katso: Karl Müllenhoff, Sagen, Märchen und Lieder der Herzogthümer Schleswig-Holstein und Lauenburg, Kiel 1845, sivua 413 ja senjälkeisiä, kertomusta: "Die dümmste Frau."
Turjalaisilla. 1. Katso: Asbjørsen og Moe, Norske Folkeeventyr, Anden udgave, Christiania 1852, N:o 10, kertomusta: "Somme Kjærringer ere slige," siv. 54-60. 2. Katso: Udvalgte Eventyr og Fortællinger ved C. Molbeck, kertomusta "Manden fra Ringerike," sivuja 20-25.
Tanskalaisilla. 1. Katso: Nyerup, allmindelig Moerskabslæsning, siv. 262. 2. Katso: Tidsfordrif eller en lystig Selskabsbog, Kjøbenhavn 1788, 23:tta kertomusta, jossa muuan teini yksinkertaiselle talonpojan vaimolle kertoo tulevansa Pariisista, joka eukon mielestä on yhtä kuin Paratiisista. Luullen teinin olevan taivaasta kotoisin antaa emäntä hänelle vaatetta ja rahaa miesvainajalleen vietäväksi.
Italialaisilla. 1. Katso: Kletke H. Märchensaal, Berlin 1845, I. Bd. N:o 4, siv. 16, jossa eräs kohta muistuttaa lehmän kauppaa meidän tarinassamme.
Valakkilaisilla. Katso: Walachische Märchen von Arthur und Albert Schott, Stuttgart und Tübingen 1845, N:o 43, siv. 291-293 "Die Botschaft vom Himmel."
Arapialaisilla. Katso: Tausend und eine Nacht, Deutsch von Habicht, von der Hagen und Schall, siv. 52 ja sen jälellisiä, kertomusta "Geschichte des Gärbers und seiner Frau."
KUNINGAS JA MÖKIN POIKA
Viitasaarelta.
Vertaele tähän: "Kanteletar taikka Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä," Helsingissä 1864, Virsilauluja n:o 59, siv. 316-318 "Viisastunut."
NELJÄT KYSYMYKSET
Viitasaarelta.
ONNETON MATKUSTUS
Liperistä.
PETTURI-JUSSI
Viitasaarelta.
VELJESTEN PERINTÖ
Tähän verrattava tarina on tietääksemme Servialaisilla. Katso ja vertaile: Vuk Stepanowitsch Karadschitsch, Volksmärchen der Serben. Ins Deutsche übersetzt von dessen Tochter Wilhelmine. Berlin 1854.
RIKASTUNEET VELJET
Pohjois Savosta.
KÖYHÄT POJAT JA VEDENEMÄNTÄ
Karjalasta.
VELJESTEN PERINTÖVARAT
Karjalasta.
SOTAMIES, KERSANTTI JA KORPRAALI
Kiihtelysvaarasta.
MATTI JA PIRU
Tätä luultavasti ikivanhaa satua ei muistella ainoastansa ylensä koko Suomessa, vaan myös useammilta vierailtakin kansoilta on se laajalta tunnettu. Niin on melkeen yhtäpitäväinen satu Ruotsalaisilla. -- Katso G.O. Hyltén-Cavallius och G. Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, Stockholm 1844, s. 1-11. "Vall-Pojken och Jätten."
MATTI PIRULLA PALVELIJANA
Hämeestä saatu.
MATTI JA PIRUN POIKA KOETTELEVAT VOIMIANSA
Hämeestä saatu.
MATTI JA PIRU PITÄVÄT YHTEISTÄ HALMETTA
Karjalasta saatu.
VUORENPEIKKO JA HELLI
Pohjois-Hämeestä.
Yhdenlaatuinen satu on Ruotsalaisillakin. Katso G.O. Hyltén-Cavallius och G. Stephens, Svenska Folk-Sagor och Äfventyr, Stockholm 1844, ss. 19-45, ja Anmärkningar, ss. 25-28. "Pojken, som stal Jättens Dyr-gripar."
Samate on tähän vivahtava tarina Turjalaisilla. Katso Asbjörnsen och J. Moe, Norske Folkeeventyr, Deel. I. N:o 1, ss. 1-7, "Om Askepot, som stjal Troldets Sølvænder, Sengeteppe og Guldharpe."
PIENI NIILO JA JÄTTILÄINEN
Hämeestä.
HIIDEN MYLLY, PÖYTÄLIINA JA PUSSI
Pohjois-Hämeestä.
Yhdenlaatuinen, vaikka eri tavalla alkava tarina on Tanskalaisilla. Katso Udvalgte Eventyr og Fortællingar, Ved C. Molbech, Kjøbenhavn 1843, N:o 37 "Dugen og Tasken," Et jydsk Eventyr, Mundtlig fortalt, ss. 186-192.
HIIDEN MYLLY
Pihtiputaalta.
End of Project Gutenberg's Suomen kansan satuja ja tarinoita, by Unknown