Kodassa supattaa musta pikku Sanelma isolle ja vaalealle Sanelmalle ja Saaralle:
"Malakko on saunassa! Se on sellainen. Ilkeyttä sille pitäisi tehdä..."
Pikku Sanelma on alasti. Saarakin esittää Maunon Pertalle ja Lejalle, että pitäisi tehdä Malakolle herjuutta. Kun pikku Sanelma sen kuulee, hypähtelee hän niin että musta ja takkuinen tukka huiskii hänen laihoilla lapaluillaan. Hän sanoo supatellen:
"Menkääpäs te sinne, akat! Maunon Pertta, menkää!"
"Älä hupsuttele", vastaa Maunon Pertta, joka pesee herran selkää. Topi on tuonut kiulun lämmintä vettä Muttisen eteen ja toisen hänen taakseen. Nyt hän katsoo ällistellen naisiin. Muttinen istuu kyykkysillään kalliolattialla, kasvot nurkkaan päin.
"Mene sinä, kaima, sisään", sanoo pikku Sanelma Maunon Pertan Sanelmalle.
Iso Sanelma kysyy äidiltään:
"Menisinköhän minä?"
"Mene, jos menet!" vastaa Maunon Pertta. "Ja mene! Alasti. Kunhan siinä kainostelee, niinkuin sinua kukaan katselisi, letukkaa. Mene ... pojankollille."
"Menisit!" kehoittelee Saara, laskiessaan alas hamettaan.
Lyygia on pysähtynyt oven taakse.
Iso Sanelma riisuutuu nopeasti. Pikku Sanelma hihittää ja hyppii. Sitten astuu iso ja vaalea Sanelma saunaan. Kaikki ovat jännityksestä vaiti.
Yhtäkkiä kuuluu saunasta Malakiaksen karjahdus. Kuuluu töminää lauteiden portaissa, ja tavaton paukahdus kiukaalta, ovi pompahtaa selälleen. Maunon Pertan Sanelma, joka on mennyt lauteille, istumaan vastapäätä Malakiasta, kirkaisee ja hypähtää takaisin saunan lattialle. Ennen häntä näkyy kuitenkin ovesta Malakias, joka ryntää ulos, ryntää alasti, suoraan kalliolle. Hänen rintansa kohoilee. Hän tavoittelee maasta kepakkoa ja karjuu jotain epäselvästi. Muttinen pelästyy, niin vimmastunut on Malakias, joka ärjyy:
"Minä tapan akat!"
Kaikki ovat vaiti. Topi, joka on katsellut ensin, kuinka Muttista pestään ja miten vaahto kiehuu hänen kalloaan ympäröivissä haivenissa, ja sitten pahaa aavistellen ja paheksuen naisia, tuijottaa Malakiakseen vakavana ja säikähtynein silmin. Pikku Sanelmakaan ei tirsku. Ja Repekka alkaa huutaa. Malakiaksen kädet vapisevat, ja kuuluu, kuinka hän puree hampaitaan. Yhtäkkiä tapaa hän kalliolta kuivuneen lehmänlannan. Hän paiskaa sen ... kallioon, koska kodan ovella on näet neitikin. Lyygia säälittelee Malakiasta, Aapeli kavahtaa pystyyn ja siunailee. Pertta Kinnunen hoilottaa:
"Kah, kah. Kohju se on! Kohju!"
Malakias ryntäilee edestakaisin, hän tavoittelee aamullista seivästä...
Siinä etsiessään hän hiukan rauhoittuu, hiukan ... niin että häntä alkaa hävettää ... varsinkin tuon neidin tähden, joka puolustaa häntä ja sanoo, että hänelle on oltu hävyttömiä. Ja Lejakin rauhoittaa vanhinta veljeään.
"Tapan, tapan!" urahtaa Malakias vielä.
Viimein ottaa hän kodasta vaatteensa ja menee verkalleen saunan taakse, mistä Mauno Kypenäinen ja Ananias pilkistelevät kujalle ja hymyilevät hänelle, vaikkeivät uskallakaan mitään hiiskua. Malakias kulkee erilleen, rannalle pukeutumaan. Menee nuottakodalle asti.
Ananias kysyi puolittain Malakiakselta, joka tallusteli hänen ohitseen, puolittain Maunolta:
"Mitä ... se... Sanelmako se sinne meni...? Alastiko lauteille, hehe?"
Malakias ei vastannut muuta kuin murisi uhkaavasti. Mutta Mauno erotti Ananiaksen äänessä huokauksen, ja hän naurahti:
"Se on sellainen tyttö... Voi Jeesuksen Ristuksen perhana! Että se tekee vaikka mitä... Jos kenessä on miestä, niin että kannattaa tehdä..."
Jo kuuluu sitten taas kodasta pikku Sanelman tirskuntaa. Maunon Pertta huudahtaa:
"Tuossa ne on kintut ... herralla..."
Topi lähtee ystävänsä Malakiaksen perästä rannalle.
Mummokin näkyy menevän saunaan, vaivalloisesti ja kepillä eteensä sorkotellen. Aapeli alkaa olla jo pesty. Mummo valittaa hänelle ähkien ja harmissaan, etteivät nuo lapset vanhaakaan kunnioita edes sen vertaa, että taluttaisivat saunaan. Tuolla pihalla oli mummo mennä potattimaahan, tuuskahtaa, kun ei näe enää hämärässä mitään. Aapeli ja Lyygia surkuttelevat mummoa, joka alkaa kumaraniskoin riisuutua kynnyksellä. Ja sitten köpsyttää mummo saunaan, kovin ohuilla säärillään ja olemattomine rintoineen, peitellen paidallaan vatsaansa, joka on pelkkää riippuvaa nahkaa. Saunan ovi avautuu. Saunan lattialla Repekka ja Ester nauravat ja porskuttelevat vettä, heidän vaaleat ruumiinsa kuultavat sieltä, he istuvat saunakaukalossa, siivon Lejan heille varustamassa. Molemmat samassa. Repekka itkee, että saippuaa menee silmiin, koska Leja näet alkaa häntä pestä. Saara on toisten naisten kanssa lauteilla ja käskee pikku Sanelmaa lyömään löylyä. Sanelma Käkriäinen huudahtaa:
"No nyt kun minä lyön teille sellaisen pirun löylyn, että putoatte sieltä..."
Aapeli siirtyy saunan taakse rannalle: veteen hän vielä aikoo. Maunon Pertta pakinoi Lyygialle, riisuutuessaan hänen kanssaan, Aapelin leveästä selästä. Yhdessä he kaksi menevät saunaan.
Taas kohisee kiuas, ovessa vingahtaa, ja tytöt lauteilla kirkuvat. Mutta lattialla Lyygia huudahtaa:
"Ai ai, mummo putoaa!"
Ja mummo voivottelee:
"Voi, voi ... eikös lyönyt ... tuo Sanukka! Eihän se vanhan pää tällaista kestä. Voi, pakana, löi! Pudota olin."
Repekka seisoo altaassa ja hokee Lejalle:
"Pete minut, pete. Pete p—t ja kaikki."
Aapeli seisahtuu rannalle, katselee uimapaikkaa. Mauno Kypenäinen ja Ananias ovat jo kadonneet. Siellä nuottakodan luona näkee hän Malakiaksen ja kuulee hänen äänensä, sillä Malakias juttelee ystävänsä, Topin kanssa. Aapeli kävelee paksuihin lakanoihinsa käärittynä somerikkoa, pysähtyy ottamaan virsut jalastaan. Lahden vesi tummenee iltaan. Tuskin erottaa siinä enää valaistuksen hopeisia juovia.
Malakias sanoo Topille:
"Kyllä minä sille konstin tiedän ... runtaleelle."
"Mille?" kysyy Muttinen, joka on kahlannut vedessä poikien luokse. Malakias seisoo yhden veneen vieressä ja Topi istuu saman veneen reunalla.
"Maunon Pertan Sanukallepa", vastaa Topi Muttiselle. "Kun se tuli alasti Malakon luokse saunaan."
"Minkä konstin?" kysyy Muttinen.
"Tiedän vain", murahtaa Malakias.
"Se aikoo...", sanoo Topi.
Aapeli kysyy:
"Mitä aikoo?"
"Se aikoo pii-rrustaa", sorahuttaa Topi.
Aapeli ihmettelee:
"Piirustaa? Mitä se aikoo piirustaa?"
Topi sanoo:
"Tähänpä Kypenäisen Maunukan soutulautaan. Tuohon, jossa Maunon Sanelma istuu. Kun Pertukka sanoi kohjuksi."
"Niin minä teenkin!" uhkaa Malakias. "Puukolla..."
"Puukolla piirustaa?" kysyy yhä Muttinen.
"Sellaisen vain..." naurahtaa Topi.
"Minkä?" ihmettelee Aapeli.
"Hässäkän", vastaa Topi. "Oikein ison."
Ja Malakias sanoo:
"Siantappopuukon käyn hakemassa ... isän. Niin näkee, Pertan Sanukka ... ja Kinnusen Pertta ... että minä ... mies..."